Käytännön tukitoimet, ympäristö ja hyvät käytännöt. Teoriaosuus

Ympäristösuunnittelu

Aistimuksellinen suunnittelu:

* Ympäristön melun vähentäminen (akustinen hallinta, eristys)

* Himmennettävä, epäsuora ja välkkymätön valaistus

* Visuaalisen monimutkaisuuden vähentäminen

* Hajunhallinta ja ilmanvaihto

* Tuntoaistille miellyttävien materiaalien käyttö

Tilallinen rakenne:

* Tilojen strukturointi selkeillä toiminnoilla

* Alueiden rajaaminen visuaalisin tai fyysisin merkein

* Yksinkertaisten ja selkeiden reittien tarjoaminen

Kognitiivinen saavutettavuus:

* Selkeät ja johdonmukaiset opasteet

* Kuvakorttien (piktogrammien) ja visuaalisten tukien käyttö

* Prosessien yksinkertaistaminen

Säätely- ja palautumistilat:

* Vapaaehtoisen vetäytymisen mahdollisuus

* Ärsykkeiden vähentäminen

* Palautuminen yliärsytyksen jälkeen

TEACCH-malli

TEACCH-malli (Mesibov et al., 2005) perustuu strukturoituun opetukseen ja ympäristön mukauttamiseen henkilön kognitiivisen tyylin mukaisesti. Sen perusperiaatteisiin kuuluvat:

* Tilan selkeä järjestäminen

* Ajan strukturointi rutiinien ja visuaalisten tukien avulla

* Tehtävien ymmärtämistä helpottavien työskentelyjärjestelmien käyttö

Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät (AAC)

AAC-järjestelmät (Augmentative and Alternative Communication) ovat olennaisia työkaluja toiminnallisen kommunikoinnin tukemiseksi. Myöhemmällä iällä ne voivat olla tarpeen myös henkilöille, jotka aiemmin käyttivät verbaalista kieltä (Hodgdon, 1995; Peeters, 2008).

PECS-järjestelmä (Picture Exchange Communication System, Frost & Bondy, 2002) perustuu kuvien fyysiseen vaihtamiseen tarpeiden viestimiseksi. Se soveltuu erityisesti henkilöille, joilla on toiminnallisen kielen menetystä tai kognitiivista heikentymistä.

Dynaamiset kommunikaattorit (tablettisovellukset kuten Proloquo2Go, LetMeTalk, Asterics Grid) mahdollistavat sanaston laajentamisen, symbolien yhdistelemisen lauseiksi ja synteettisen puheen tuottamisen.