Käytännön tukitoimet, ympäristö ja hyvät käytännöt. Teoriaosuus

Tunteiden säätelyllä tarkoitetaan niitä prosesseja, joiden kautta ihmiset vaikuttavat siihen, mitä tunteita heillä on, milloin heillä on niitä ja miten he kokevat sekä ilmentävät niitä (Gross, 1998).

Tunteet ovat luonnollisia ja toiminnallisia ihmisen reaktioita, mutta niitä on pystyttävä mukauttamaan, jotta ne eivät vaikuta haitallisesti arkeen. Tällä ei tarkoiteta tunteiden “hallintaa” tai “elimoimista”, vaan niiden säätelyä mukautuvalla tavalla siten, että ne vastaavat ympäristön vaatimuksiin ja ylläpitävät henkilön hyvinvointia.

Tunteiden säätelyyn liittyy useiden järjestelmien yhteispeli (Scherer, 2005):

1.       Fysiologinen vireystila: Kehon automaattinen reaktio ärsykkeeseen (sykkeen nousu, hikoilu jne.).

2.       Tunteen kokeminen: Tapa, jolla henkilö tulkitsee ja tuntee tämän vireystilan. Siihen vaikuttavat henkilöhistoria ja opitut mallit.

3.       Käyttäytymisen tasolla ilmenevä ilmaisu: Tapa, jolla tunne näkyy ulospäin havainnoitavana käyttäytymisenä (kuten huutamisena, itkuna, vetäytymisenä…) tai kielellisenä ja ei-kielellisenä viestintänä.

Jokaisella ihmisellä on omat, yksilölliset tunteiden säätelystrategiansa.