Moduuli A: Autismi ja ikääntyminen elämänkaaren aikana

Liitännäissairaudet ovat hyvin yleisiä autismissa ja niihin voi sisältyä sekä fyysisiä että mielenterveyden sairauksia. Useiden sairauksien samanaikainen esiintyminen lisää merkittävästi arvioinnin, diagnostiikan ja hoidon monimutkaisuutta, erityisesti aikuisuuden ja vanhuusiän kattamisessa. Keskeinen käsite tässä yhteydessä on monisairastavuus, jolla tarkoitetaan kahden tai useamman pitkäaikaissairauden tai -tilan samanaikaisuutta. Kuten aiemmin todettiin, monisairastavuus on autistisilla aikuisilla yleisempää kuin muulla väestöllä. Tämä on erityisen tärkeää ottaa huomioon terveydenhuoltojärjestelmässä, joka on usein rakennettu yksittäisten diagnoosien pohjalle, ei monimutkaisten tarpeiden mukaan.

Diagnostinen varjostuminen (Diagnostic Overshadowing)

Keskeinen liitännäissairauksiin liittyvä ongelma on diagnostinen varjostuminen. Tällöin fyysisen tai psyykkisen lisäsairauden oireet tulkitaan virheellisesti johtuvan itse autismista (Mason et al., 2019). Ilmiö voi johtaa sairauden alidiagnosointiin, hoidon viivästymiseen ja siihen, että henkilön terveydenhuollon tarpeet jäävät tyydyttämättä. Esimerkiksi:

• Masennuksen oireet (esim. vetäytyminen, vähentynyt kommunikaatio) voidaan tulkita ”tyypilliseksi autismiksi” sen sijaan, että ne tunnistettaisiin sairaudeksi, jota voidaan hoitaa.
• Fyysinen epämukavuus tai kipu voi jäädä huomaamatta, kun henkilöllä on vaikeuksia kuvata sisäisiä tilojaan tai kun käyttäytymisen muutoksia tulkitaan väärin.

Iäkkäillä aikuisilla tämä asia muuttuu entistä monimutkaisemmaksi. Muutokset käyttäytymisessä, kognitiossa tai toimintakyvyssä voivat heijastaa ikääntymisprosesseja, ilmeneviä fyysisiä sairauksia, mielenterveysvaikeuksia tai näiden tekijöiden vuorovaikutusta. Ilman asianmukaista arviointia nämä erot voivat jäädä huomaamatta.