Moduuli B: Teoriaosuus

6.1. Johdanto

Eettinen ja oikeusperustainen käytäntö

Eettinen ja oikeusperustainen käytäntö muodostaa perustan laadukkaalle tuelle autistisille aikuisille koko elämänkaaren ajan. Ikääntymisen ja elinikäisen tuen kontekstissa ammattilaisten ei odoteta ainoastaan toteuttavan tehokkaita interventioita ja palveluita, vaan myös varmistavan, että kaikki käytännöt kunnioittavat ihmisarvoa, autonomiaa ja yksilön oikeuksia. Tämä näkökulma on vahvasti linjassa kansainvälisten ihmisoikeuskehysten kanssa, mukaan lukien YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD, 2006), joka korostaa tasa-arvoa, osallisuutta, osallistumista ja itsenäistä elämää yhteisössä.

Autistisille aikuisille eettinen käytäntö on erityisen tärkeää syrjäytymisen, poissulkemisen ja epätasa-arvoisen palveluiden saatavuuden historiallisen taustan vuoksi. Oikeusperustaiset lähestymistavat haastavat puutelähtöiset näkökulmat ja tunnistavat sen sijaan autistiset henkilöt täysivaltaisiksi kansalaisiksi, joilla on oikeus tehdä päätöksiä omasta elämästään, saada asianmukaista tukea ja osallistua merkityksellisesti yhteiskuntaan. Tähän kuuluu oikeus tietoon perustuvaan valintaan, saavutettavuuteen, syrjimättömyyteen sekä yksilön mieltymysten ja identiteetin kunnioittamiseen (Pellicano et al., 2014).

Eettinen vastuu ammatillisessa käytännössä ulottuu pidemmälle kuin pelkkä toimintaperiaatteiden tai menettelyjen noudattaminen. Siihen kuuluu jatkuva reflektointi, tilivelvollisuus ja kriittinen tietoisuus siitä, miten palveluita tuotetaan ja miten autistiset henkilöt kokevat ne. Ammattilaisten on navigoitava monimutkaisissa eettisissä kysymyksissä, jotka liittyvät autonomiaan, oikeustoimikelpoisuuteen, suostumukseen, suojaamiseen, riskienhallintaan sekä suojelun ja itsemääräämisoikeuden väliseen tasapainoon. Beauchampin ja Childressin mukaan (Beauchamp & Childress, 2019) eettistä päätöksentekoa hoitoympäristöissä ohjaavat keskeiset periaatteet, kuten autonomian kunnioittaminen, hyvän tekeminen, vahingon välttäminen ja oikeudenmukaisuus.

Autismin tukemisen kontekstissa eettinen käytäntö edellyttää myös huomion kiinnittämistä viestintään, saavutettavuuteen ja valta-asetelmiin. Ammattilaisten on varmistettava, että autistisia aikuisia tuetaan ymmärtämään tietoa, ilmaisemaan näkemyksiään ja osallistumaan merkityksellisesti heidän elämäänsä koskeviin päätöksiin. Tähän kuuluu viestintämenetelmien mukauttaminen, erilaisten autonomian ilmaisutapojen kunnioittaminen sekä autististen kokemusten ja näkökulmien legitiimiyden tunnistaminen.