Moduuli B: Teoriaosuus

4. Yhteisön resurssit ja osallistuminen

4.6. Merkitykselliset toiminnat ja osallisuus

Merkitykselliset toiminnot ovat toimintoja, jotka tuottavat nautintoa, tarkoitusta, identiteettiä, henkilökohtaista täyttymystä tai sosiaalista yhteyttä yksilön omien kiinnostuksen kohteiden, arvojen ja mieltymysten mukaisesti. Näihin toimintoihin voivat kuulua työllistyminen, koulutus, vapaaehtoistyö, luova ilmaisu, vapaa-ajanvietto, liikunta, edunvalvonta, yhteisöön osallistuminen tai henkilökohtaiset harrastukset. Ikääntymisen kontekstissa mahdollisuuksien ylläpitäminen merkitykselliseen osallistumiseen muuttuu erityisen tärkeäksi tunne-elämän hyvinvoinnin, kognitiivisen aktivoinnin, sosiaalisen osallisuuden ja yleisen elämäntyytyväisyyden tukemisessa (Hammell, 2004).

Tutkimukset osoittavat, että autistiset aikuiset kohtaavat usein esteitä osallistumisessa merkityksellisiin toimintoihin saavuttamattomien ympäristöjen, sosiaalisen stigman, tuen puutteen, aistihaasteiden, taloudellisten rajoitteiden tai osallistavien ohjelmien vähäisen saatavuuden vuoksi (Howlin & Moss, 2012). Nämä esteet voivat myötävaikuttaa sosiaaliseen eristäytymiseen, heikentyneeseen itsetuntoon, ahdistukseen ja heikentyneeseen elämänlaatuun. Ammattilaisilla on siksi keskeinen rooli autististen henkilöiden tukemisessa heille henkilökohtaisesti merkityksellisten ja heidän vahvuuksiaan ja tavoitteitaan vastaavien toimintojen tunnistamisessa, saavuttamisessa ja ylläpitämisessä.

Henkilökeskeinen lähestymistapa on olennainen osallistumisen tukemiseksi merkityksellisiin toimintoihin. Merkityksellisyys on hyvin yksilöllistä, ja yhdelle henkilölle arvokkaana pidetty toiminta ei välttämättä ole merkityksellistä toiselle. Ammattilaisten tulisi välttää oletuksia kiinnostuksen kohteista tai kyvyistä ja sen sijaan tehdä yhteistyötä autististen aikuisten kanssa selvittääkseen heidän mieltymyksiään, motivaatioitaan, aistitarpeitaan ja pyrkimyksiään (O’Brien & O’Brien, 2000). Itsenäisyyden ja valinnanvapauden tukeminen on erityisen tärkeää, sillä itsemääräämisoikeus liittyy vahvasti parantuneeseen hyvinvointiin ja osallistumistuloksiin autistisilla henkilöillä (Wehmeyer & Schalock, 2001).

Merkityksellinen osallistuminen voi myös edistää identiteetin, osaamisen ja sosiaalisten suhteiden kehittymistä. Osallistuminen mieluisiin toimintoihin voi tarjota mahdollisuuksia rakentaa itseluottamusta, kehittää taitoja, luoda rutiineja ja luoda yhteyksiä muiden kanssa, joilla on samoja kiinnostuksen kohteita. Joillekin autistisille aikuisille verkkoyhteisöt ja kiinnostuksen kohteisiin perustuvat ryhmät voivat tarjota saavutettavia ja mukavia sosiaalisen osallistumisen ja yhteenkuuluvuuden muotoja (Milton & Sims, 2016). Ammattilaisten tulisi tunnistaa sekä perinteisten että ei-perinteisten osallistumismuotojen arvo ja kunnioittaa moninaisia tapoja osallistua yhteisöön.

Ympäristön saavutettavuus on toinen tärkeä tekijä merkityksellisen osallistumisen edistämisessä. Osallistavat ympäristöt, jotka huomioivat aistierot, kommunikointimieltymykset ja tuen tarpeet, voivat merkittävästi parantaa osallistumistuloksia. Mukautukset, kuten ennakoitavat rutiinit, joustavat osallistumismuodot, saavutettava viestintä, rauhalliset tilat ja tukeva ohjaus, voivat auttaa autistisia aikuisia osallistumaan toimintaan mukavammin ja itsevarmemmin (Pellicano et al., 2014).

Merkityksellisiin toimintoihin osallistumisen tukeminen edellyttää myös monialaista yhteistyötä ja yhteisön osallistumista. Perheet, hoitajat, sosiaalipalvelut, terveydenhuollon ammattilaiset, työnantajat ja yhteisöjärjestöt voivat työskennellä yhdessä luodakseen osallistumismahdollisuuksia ja poistaakseen osallisuutta rajoittavia esteitä. Ikääntymisen kontekstissa jatkuva osallistuminen merkityksellisiin toimintoihin voi tukea aktiivista ikääntymistä, tunne-elämän kestävyyttä ja jatkuvaa yhteisöön kuulumista.

Keskeiset teemat: Merkityksellisiin toimintoihin osallistumisen tukeminen
Merkityksellisyyden yksilöllisyys Toiminnat valitaan yksilön omien kiinnostusten, motivaatioiden ja arvojen pohjalta (työ, harrastukset, luovuus, vertaisverkostot).
Osallistumisen esteet Aisti- ja ympäristöhaasteiden, stigman sekä soveltuvien ohjelmien puutteen voittaminen sosiaalisen eristäytymisen ehkäisemiseksi.
Henkilökeskeisyys ja itsemääräämisoikeus Oletusten välttäminen ja valinnanvapauden tukeminen edistävät hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä (Wehmeyer & Schalock, 2001).
Ympäristön mukautukset Ennakoitavat rutiinit, joustavuus, rauhalliset tilat ja saavutettava viestintä mahdollistavat turvallisen osallistumisen (Pellicano et al., 2014).