Käytännön tukitoimet, ympäristö ja hyvät käytännöt. Teoriaosuus

4.2. Tunteiden käsittelyn erot autismikirjolla

Useat tutkimukset viittaavat siihen, että nämä vaikeudet voivat selittää monia autismikirjolla havaittavia käyttäytymismalleja, kuten tunteiden purkauksia, ärtyneisyyttä tai itsevahingoittavaa käyttäytymistä. Nämä eivät useinkaan johdu tahallisuudesta, vaan pikemminkin tehottomasta voimakkaiden tunnetilojen hallinnasta (Mazefsky & White, 2014).

Lisäksi jotkin tutkimukset viittaavat siihen, että autismikirjon henkilöillä saattaa esiintyä poikkeavia aivojen vanhenemisreittejä ja mahdollisia muutoksia toiminnalliseen kytkeytyvyyteen. Tämä voi vaikuttaa keskeisiin prosesseihin, kuten aistisäätelyyn ja tunteiden säätelyyn, mikä saattaa ylläpitää tai jopa voimistaa näitä vaikeuksia ajan myötä. Näyttö tällä alueella on kuitenkin vielä ristiriitaista ja epävarmaa, joten sitä tulee tulkita varoen (Bessé et al., 2025).

Nämä tunteiden säätelyn erot voivat liittyä useisiin autismikirjolle tyypillisiin tekijöihin:

•         Sosiaalinen ymmärrys: Sosiaalisen ymmärtämisen vaikeudet voivat vaikeuttaa tunnetilanteiden tarkkaa tulkintaa, mikä puolestaan voi johtaa epätarkoituksenmukaisiin reaktioihin tai lisääntyneeseen frustraatioon (Reyna, 2011).

•         Kognitiivinen taso: Mielen joustamattomuus ja joustavuuden puute heikentävät kykyä tulkita tilanteita uudelleen tai mukautua muutoksiin. Lisäksi yleinen aleksitymia (vaikeus tunnistaa ja kuvata omia tunteita) rajoittaa monimutkaisempien säätelystrategioiden käyttöä (Mazefsky & White, 2014).

•         Aistisäätely: Aistitiedon käsittelyn erot voivat saada ärsykkeet tuntumaan voimakkaammilta tai nopeammilta, mikä voi johtaa tunne-elämän ylikuormitustiloihin (Hervás, 2017).

Kokonaisuutena tutkimusnäyttö osoittaa, että autismikirjolla ei ole eroja vain tunteiden ilmaisussa, vaan myös tunteiden ymmärtämisessä ja säätelyssä. Jotkin tutkimukset ovat yhdistäneet tunteiden säätelystrategioiden tehottoman käytön korkeampaan mielenterveysongelmien, kuten masennuksen tai ahdistuneisuushäiriöiden, esiintyvyyteen (Clark & Beck, 2011). Tämän vuoksi tunteiden säätelyn parissa työskentelyä pidetään keskeisenä tekijänä autismikirjon henkilöiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisessä.